Nyhet 04 kesäkuuta 2021 10:49

Äidinkieli auttaa lapsia kasvamaan

Turingeskolanissa suomen oppitunnilla on täysi vauhti päällä. Lapset oppivat kielioppia ja perehtyvät suomalaisiin perinteisiin sekä seurustelevat keskenään vahvistaakseen suomalaista identiteettiään.

Niillä lapsilla, joiden kotikieli on jokin muu kuin ruotsi, on koululain mukaan oikeus opiskella äidinkieltään.
- Kansallisilla vähemmistöillä on laajempi oikeus äidinkielenopetukseen, vaikka kieltä ei puhuttaisikaan kodissa päivittäin, toteaa Anneli Tikkanen Rosza, joka toimii suomen kielen äidinkielenopettajana Turingeskolanissa.

Hänen mielestään tämä opetus on entistäkin tärkeämpää nyt, kun lapset eivät ole saaneet tavata isovanhempiaan pandemian aikana. Joskus vanhempi sukupolvi on lasten ainoa yhdysside kieleen, ja lapsen kannalta voi olla tärkeää, että tämä ymmärtää ja säilyttää kielellisen ja kulttuurisen identiteettinsä.

- Lapset ovat niin hyviä ja mukavia. Juuri nyt ryhmä on pieni ja juttelen heille ikään kuin olisin heidän oma mummonsa, Anneli toteaa.

Anneli on työskennellyt opettajana vuodesta 1975 lähtien. Hän on toiminut sekä erityisopettajana että äidinkielenopettajana Södertäljessä ja Nykvarnissa. Hän on aikaisemmin opettanut useamman nykyisen oppilaansa vanhempia. Erona on se, että harvemmat puhuvat nykyisin suomea kotona. Suomen kielen ylläpitäminen sukupolvesta toiseen on sen vuoksi todella haasteellista.

- Haluan kiittää myös lasten vanhempia hyvästä yhteistyöstä. Se on edellytyksenä kielen kehittämiselle luokkahuoneen ulkopuolella. Myös koulun suhtautuminen äidinkielenopetukseen on erittäin myönteistä, toteaa Anneli.

Tänään paikalla on neljä viidestä oppilaasta. Lasten kielitaso vaihtelee, mutta Anneli ratkaisee ongelman järjestämällä jokaiselle yksilöllisiä harjoituksia ja käyttämällä ruotsia silloin, kun se on tarpeen. Oppituntien aikana lapset perehtyvät suomen kielioppiin ja kulttuuriin. Tänään he saavat maistaa suomalaista vappusimaa ja tehdä äitienpäiväkortit äideilleen. Lisäksi lapset laativat pienen kirjan, johon he kirjoittavat satuja ja jonka avulla he opettelevat sananlaskuja. He katsovat myös Ruotsin television edellisen viikon reportaasin koulun kirjahankkeesta.

- Kielen ja kulttuurin tunteminen on tärkeä tapa vahvistaa lasten suomalaista identiteettiä, Anneli jatkaa.

Lapset vastaavat yhteen ääneen, että suomen opiskelu on hauskaa. Osa heistä puhuu kotona jonkin verran suomea ja osalla on suomea puhuvia sukulaisia.

- Jotta ikääntyneistä ruotsinsuomalisista ja suomea puhuvista esikoululapsista voitaisiin pitää huolta myös tulevaisuudessa, tarvitaan lapsia, jotka opiskelevat koulussa suomea. Muuten ketju katkeaa, toteaa suomen kielen hallintoalueen tiedottaja ja projektinvetäjä Sari Kyhälä.

Ruotsin kansallisia vähemmistöjä ovat ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, saamelaiset, romanit ja juutalaiset. Näillä ryhmillä on erityisiä oikeuksia kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annetun lain nojalla. Lapsilla on mahdollisuus saada äidinkielenopetusta suomen kielessä kaikissa Nykvarnin kouluissa.

Alla olevan linkin kautta löydätte lisätietoa suomen kielen hallintoalueeseen liittyvästä työstä Nykvarnin kunnassa: Suomen kielen hallintoalue - Nykvarnin kunta Linkki toiselle sivustolle.

Senast uppdaterad: 04 kesäkuuta 2021 10:49

Dela sidan

På nykvarn.se använder vi cookies för att webbplatsen ska fungera på ett bra sätt för dig. Genom att surfa vidare godkänner du att vi använder cookies. Läs mer om cookies här.